Tänään maanantaina oltiin hallilla tokoilemassa Annan ja porokoirakaksikon kanssa! Meidän do to-listaan kuului ruutu, tunnari, kapula-treeni sekä kartion kiertoa. Ruutua oltiinkin treenattu viimeksi lähes samalla porukalla lähes kaksi viikkoa sitten. Joten homma on saanut muhia pörrölapsen päässä jonkun aikaan.

Meidän treenit alkaa aina kontaktitreeneillä kytkettynä. Anna siirteli samalla treenikamoja, joten saatiin hyvä alkuhäiriö. Koira kuitenkin suhteellisen nopeasti hoksasi homman nimen ja alkoi tarjoamaan kontaktia vaikka Anna hyvin häiriötä lisäilikin. Kontaktin tarjoamisen jälkeen huomattiin kun Rova hamusi ruudulle. Koira vapaaksi ja se säntäsi heti ekana ruudun sisälle ensin haistelemaan ja sitten tarjosi kontaktin!! Tämä on siis toinen kerta kun Rova teki ylipäätään mitään ruutuun liittyen. Otettiin eri kulmista ja tarjoamalla hakeutui aina ruutuun itse! Ihan mieletön lapsonen!!

Tunnari tehtiin ekaa kertaa hallitiloissa, missä oli yllinkyllin hajuja, joten mielessä kävi harpattiinko liian iso askel kerralla. Anna laittoi sekaisin reilusti kapuloita ja oman sekaan - lähetys ja Rova lähti kivalla vireystasolla etsimään ja löytyihän sieltä hienosti oma! Tunnari on ihan loistava palkinto itsessään Rovalle, se on meidän yhteinen suosikkihomma, joten oli ihan mieletön juttu, että suuremmassa häiriössäkään se ei menetä toimintakykyään! Tän jälkeen siirryttiin meidän pieneen murheenkryyniin, nimettäin kapulan pitoon. Rovalla nousee tosi nopeasti kierrokset (piipataan) ja tämä on liike missä olen alkanut vaatimaan liikaa liian nopeasti, joten kokonaisuus on jäänyt kehnoksi. Anna antoi todella toimivan vinkin kapulan pidon keston treenaamiseen! Palkka löytyi vasemmasta kädestä (samalla tämä toimi hyvänä jättämisen treenaamisena) ja noutokapula oikeasta. Olin polvistuneena niin, että vasen jalkani peitti palkan sivulleensa. Palkka joka kerta lensi eteenpäin toivotusta reaktiosta. Loput kaksi toistoa Rova haki kapulan suuhun itsenäisesti ja itseasiassa tehtiinkin se jopa myös ihan hiljaa.


Siitä sitten megakivat leikkihetket ympäri hallia uudella vinkupallolla, mikä on osottautunut yhdeksi maailman parhaista palkkausleluista Rovalle. Se meni ihan pähkinöinä pitkin kenttää! Ohimenijä olisi saattanut ihmetellä mikä ihme pomppufiilis kahdelle hullulle koiratytölle siellä on tullut! Koira tauolle kun Lyyti suoritti välissä liikkeet. Me palattiin vielä sen päätteeksi tekemään muutama merkin kierto, aluksi hamusi ruutuun menemistä (tässä vaiheessa se otettu pois), mutta tarjosi hyvin lopulta kierron hyvällä draivilla.

Toi pentu yllättää mut ihan joka kerta yhä uudelleen ja uudelleen sen taidoillaan! Ihan superpentu!